Automaatio- ja systeemitekniikan killan yhdenvertaisuussuunnitelma

Automaatio- ja systeemitekniikan killan yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus on toimia suunnitelmana sekä ohjeena yhdenvertaisuuden edistämiseen ja ylläpitoon killassa.

Vuonna 2019 killassa toteutettiin yhdenvertaisuuskysely, josta kävi ilmi että yhdenvertaisuuden suhteen löytyy killassa vielä parannettavaa. Killan nykyistä toimintaa olisi hyvä tarkastella kriittisesti ja koittaa ratkaista löytyviä ongelmakohtia mahdollisimman tehokkaasti ja välittömästi, jotta ne eivät pääse unohtumaan tai kasvamaan. On kaikkien etu, että mahdollisimman moni ihminen viihtyy killassa. Kehitettävien asioiden huomaaminen ja tiedostaminen ei ole negatiivinen asia vaan kertoo kehityksestä parempaan. Killan kasvaessa on tärkeää keskittyä siihen, että kilta kasvaa yhdenvertaisemmaksi ja kehittyy jatkossakin avoimeen ja kaikki huomioon ottavaan suuntaan.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kukaan ei kokisi oloaan syrjityksi tai ulkopuoliseksi killan sisällä. Vaikka on tärkeää pitää teekkarikulttuuria hengissä, jotkin perinteet ovat syrjiviä ja muita loukkaavia eivätkä siten enää edusta teekkarihenkeä. Vaikka joitakin perinteitä muutettaisiin, ei se tarkoita sitä, että ne täytyisi kokonaan kadottaa.

Kun puhutaan siitä, että kilta on avoin kaikille, ei tarkoiteta ainoastaan sitä että kaikilla on muodollisesti mahdollisuus osallistua killan toimintaan, vaan myös sitä, että ihmisillä on tervetullut olo kiltaan ja he kokevat sen omakseen. Vaikka kaikki eivät haluakaan osallistua kaikkiin killan tapahtumiin, on tärkeää, että osallistumatta jättäminen ei johdu killan toiminnasta vaan henkilön omasta valinnasta.

Paras tapa tämän kehittämiseen on avoin keskustelu ja se, että uskalletaan hyväksyä kehitettävät asiat ja puuttua niihin. Usein monista suunnitelmassa esitetyistä asioista puhuminen voi tuntua turhalta ongelmien etsimiseltä, mutta se on välttämätöntä asioiden ja kulttuurin muuttamiseksi asenteiden ja keskustelun osalta. Turhaa työtä ei ole yrittää luoda mahdollisimman tasa-arvoista yhteisöä ja koittaa saada kaikki tuntemaan itsensä tervetulleeksi.

Yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena ei ole kokonaan poistaa ja tuhota vanhoja perinteitä tai hyvää yhdessä tekemisen meininkiä. Suunnitelmaa voi hyödyntää esimerkiksi killan ISO-, toimihenkilö- sekä muissa koulutuksissa, jotta kaikki killan toimihenkilöt olisivat paremmin tietoisia tavoista vaikuttaa yhdenvertaisemman kiltayhteisön luomiseen.

Suunnitelma ja sen ehdottamat toimintatavat koskevat erityisesti tilanteita, joissa et tunne kaikkia osallistujia tai paikallaolijoita henkilökohtaisesti etkä siten voi tietää, minkä ihmiset kokevat loukkaavaksi. Suunnitelmaa lukiessa kannattaa myös pitää mielessä, että jokainen kokee asiat eri tavalla. Tämän takia se, että itse ei pidä jotakin kohtaa ongelmana, ei tarkoita että muutkaan eivät pitäisi.

1. Monikielisyys

Automaatio- ja systeemitekniikan killassa on kolme kandivaiheen pääainetta, joista yksi on kokonaan englanninkielinen. Tämän lisäksi AS:llä opiskelee myös vaihto-opiskelijoita sekä englanninkielisiä maisteriopiskelijoita. On tärkeää myös huomioida kiltalaiset, jotka eivät puhu suomea, jotta kilta tuntuisi myös heille omalta.

Kielimuurin voi ottaa huomioon tuottamalla mahdollisimman suuren osan teksteistä (mm. killan nettisivut, tapahtumien kuvaukset, viikkotiedote, oleelliset tai tärkeät viestit killan viestintäkanavilla) englanniksi. Muita tapoja madaltaa kielimuuria voivat olla esimerkiksi englannin käyttäminen keskusteluissa, kun paikalla on henkilöitä jotka eivät puhu suomea, englanninkielisten sitsilaulujen sisältäminen sitseille sekä myös muihin eri tyyppisiin tapahtumiin, kuten rastikiertelyihin, osallistumisen mahdollistaminen myös englanniksi. On myös tärkeää kannustaa ja mahdollistaa täysin englanninkielisten tapahtumien järjestäminen ja vaalia uusien, englanninkielisten perinteiden syntymistä.

Vaihto-opiskelijatoimintaan paremmin myös suomalaisten opiskelijoiden mukaan saaminen edistäisi englannin käyttöä sujuvammaksi arkisissakin tilanteissa. AS:llä aktiivinen kansainvälinen kiltatoiminta on vielä suhteellisen uutta, vaikka se onkin kehittynyt paljon lyhyessä ajassa. Vaikka killasta löytyy aktiivisia kansainvälisestä toiminnasta vastaavia toimijoita, jotka tekevät paljon vaihto-opiskelijoiden eteen, tarvitaan koko kilta mukaan muuttamaan yleistä asennetta englannin käyttöön ja lisäämään innokkuutta myös kansainväliseen toimintaan.

2. Sukupuolivähemmistöt

AS on yksi Aallon miesvaltaisimmista killoista. Siksi on tärkeää muistaa pitää huolta siitä, että kilta pysyy avoimena kaikille. Sukupuolivähemmistöihin voidaan ajatella killassa kuuluvan henkilöt, jotka identifioituvat muuksi kuin miehiksi. Vaikka vähemmistöjen korostaminen on pikemminkin erottelua lisäävää, yhdenvertaisuuden edistämiseksi se pitäisi kuitenkin ottaa huomioon.

Yhdenvertaisuutta sukupuolten välillä voidaan edistää tarkastelemalla killan toimintaa erityisesti kielenkäytön ja asenteiden kannalta. Asenteisiin vaikuttavat tiedostamattomat ennakkoluulot ja oletukset siitä, millainen ihmisen kuuluisi olla identifioituessaan tiettyyn sukupuoleen. Esimerkiksi naisille tämä voi näkyä siinä, että kehitettävistä tai korjattavista asioista puhuminen nähdään “nalkutuksena”.

Kaikkien pitäisi pystyä olemaan oma itsensä ja pystyä ilmaisemaan itseään juuri niin kuin on ja haluaa ilman ulkopuolisten kritiikkiä siitä, millainen pitäisi olla. AS:llä ja tekniikan alalla yleisestikin vallitsee hyvin maskuliininen kulttuuri ja ilmapiiri, jossa feminiinisyyden ilmaiseminen nähdään usein vähäteltävänä asiana.

Yhdenvertaisen ilmapiirin ja kiltakulttuurin edistämiseen voi itse vaikuttaa esimerkiksi miettimällä omalla kohdallaan sitä, miten viittaa kanssateekkareihin, miten puhuu muista ihmisistä ja millaisia vitsejä ja heittoja kertoo liittyen sukupuoliin ja missä tilanteissa. Esimerkiksi teekkareihin viitataan usein miessidonnaisilla termeillä. Tämäkään ei varmasti ole ongelma juuri vaikka yksittäisessä kaveriporukassa, mutta on hyvä miettiä, millaista viestiä tämä lähettää esimerkiksi fukseille heidän ensimmäisenä päivänään.

Toinen hyvä tapa edistää yhdenvertaisuutta sukupuolien välillä on puuttua tilanteeseen, jossa huomaa jonkun muun toimivan joko seksistisellä tai muulla sukupuolivähemmistöä vähättelevällä tavalla. Kommentoimatta jättäminen antaa tilaa syrjiville tavoille, vaikka itse ei ikinä tekisikään samaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että ilmaisemme yhteisönä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.

Yhdenvertaisuutta edistää myös sukupuolivähemmistöjen huomioiminen sellaisissa tapahtumissa ja tilanteissa, joissa sukupuolivähemmistöön kuuluminen saattaa jostain syystä vaikeuttaa osallistumista. Esimerkiksi monissa vaatteiden vaihtoa tai peseytymistä vaativissa tilanteissa, kuten saunominen ja paljun käyttö, on monesti Otaniemessä tai muuten opiskelijatahojen tiloissa vain yksi yhteinen suihku- ja vaatteidenvaihtotila. Vaikka monille tämä ei vaikuta osallistumiseen ja tuntuu normaalilta, olisi hyvä mahdollistaa tilanteeseen varautuminen sellaisille henkilöille, jotka joko kokevat tilanteen epämukavana tai eivät vain ole tottuneet tällaiseen. Hyvä tapa voisi olla ilmoittaa asiasta etukäteen tapahtuman kuvauksessa. Esimerkin kaltaiset asiat eivät luonnollisesti välttämättä tule automaattisesti mieleen tapahtumanjärjestäjille, varsinkaan jos ne eivät koske heitä itseään - olisi hyödyllistä luoda sellainen ilmapiiri, jossa jokaisen killan toimintaan osallistujan näkökulmaa pohdittaisiin järjestämisvaiheessa.

3. Seksuaalivähemmistöt

Seksuaalinen suuntautuminen on jokaisen henkilön oma asia. Jokainen saa itse päättää haluaako jakaa tätä tietoa muille ja miten sen tekee. Seksuaalinen suuntautuminen ei liity henkilön muihin ominaisuuksiin tai tee henkilöstä tietynlaista, vaikka se voikin olla vahva osa identiteettiä. Seksuaalisuus voi myös olla hyvin monimuotoista ja vain ihminen itse määrittelee, miten identifioituu. Myöskään se, että ei itse voi samaistua jonkun kokemuksiin, ei tarkoita että kumpikaan olisi väärässä.

Muista ei voi ikinä tietää sitä, mitä he eivät ole muille jakaneet. Elämme hyvin heteronormatiivisessa yhteiskunnassa, jossa oletusarvo on, että jokainen on hetero ennen kuin toisin todistetaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa ja muiden seksuaalista suuntautumista ei tulisi olettaa. Olettaminen voi helposti johtaa siihen, että omista kokemuksista ja tuntemuksista on vaikea puhua muille varsinkin, kun vielä tänäkään päivänä et voi tietää miten muut ympärilläsi reagoivat valtavirrasta poikkeavaan seksuaaliseen suuntautumiseen. Kaikki eivät välttämättä halua jakaa omaa seksuaalista suuntautumistaan muille, vaikka aiheesta keskusteltaisiinkin.

Käyttämällämme kielellä on suuri vaikutus siihen, millaista kulttuuria luomme ympärillemme. Varsinkaan seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kommentit eivät kuulu enää nykypäiväiseen keskusteluun. Esimerkiksi “homo”-sanaa viljellään edelleenkin arkipäiväisenä loukkauksena. Seksuaaliseen vähemmistöön kuuluminen ei ole syy loukata muita tai kohdella heitä eri lailla.

Kuten kaikissa muissakin kohdissa, voit vaikuttaa asiaan kiinnittämällä huomiota siihen, miten itse puhut ja puuttumalla tilanteisiin, joissa huomaat syrjintää. Killassa jokaisen kuuluu pystyä olemaan oma itsensä sekä pystyä ilmaisemaan itseään vapaasti ja tulematta tuomituksi.

4. Rasismi ja ksenofobia

Tässä osiossa rasismilla tarkoitetaan syrjintää ihonvärin tai etnisen taustan vuoksi ja ksenofobialla syrjintään ulkomaalaisuuden vuoksi riippumatta ihonväristä tai etnisestä taustasta.

Suomi on FRA:n kyselyn mukaan yksi Euroopan rasistisimmista maista (“Being Black in the EU”, 2019). Tämä on erittäin keskusteltu ja väitelty aihe myös Otaniemessä. Aallossa ja killassamme on paljon opiskelijoita eri kulttuureista ja maista. On tärkeää muistaa, että vitseiksi tarkoitetut esimerkiksi laulujen sanat kohdistuvat suoraan oikeisiin ihmisiin yhteisössämme.

Koska rasismi ja ksenofobia ovat niin syvälle juurtunutta ja rakenteellista, näkyvät ne erityisesti kielenkäytössämme ja tavoissamme puhua muista ihmisistä. Jokaiselle voisi silloin tällöin tehdä hyvää pysähtyä ja reflektoida omaa käytöstään ja ajatusmaailmaansa. Vaikka tarkoitus ei olisi toimia muita syrjivällä tavalla, se voi joskus olla itselle huomaamatonta tai asioita ei vain ole tullut ajatelleeksi eri kannalta. Tämä pätee myös muihin aiheisiin, joita on suunnitelmassa käsitelty. Killan on tarkoitus olla paikka, jossa jokainen voi kokea olonsa kunnioitetuksi yksilönä ja omana itsenään sekä osaksi yhteisöä.

Muita syrjivään kielenkäyttöön liittyy myös vahvasti se, miten puhumme vaihto-opiskelijoista. Usein Otaniemen ja myös AS:n sisällä kuulee hyvinkin negatiivista puhetta ja keskustelua, joka kohdistuu useammin aasialaistaustaisiin vaihto-opiskelijoihin kuin esimerkiksi Euroopan sisältä tulleisiin opiskelijoihin. Välillä keskustelu voi olla turhankin kärjistynyttä, yleistävää ja epäreiluja ennakkoluuloja vahvistavaa. Käytöksellä vahvistetaan sitä, millaisen kielenkäytön hyväksymme yhteisönä ilman että siitä puhutaan tai siihen puututaan. Suuri osa tällaisesta keskustelusta kohdistuu kulttuurieroihin ja taustalla voi olla esimerkiksi juuri se, että ei oikein yritetä ymmärtää tilannetta toisen kannalta.

Tähän voidaan puuttua sillä, että ollaan valmiita keskustelemaan esimerkiksi erilaisista kulttuurieroista. Meidän tulisi olla avoimempia ja ymmärtää se, että meidän tapamme toimia ei ole se ainoa oikea kaikille. Huomiota kannattaa myös kiinnittää siihen, jatkaako omalla käytöksellään ja puheillaan ennakkoluulojen levittämistä. On hauskaa ja opettavaista keskustella ja vitsailla kulttuurieroista, sillä niitä on paljon ja erot voivat olla suuriakin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muiden kulttuurien halveksiminen tai omansa pitäminen parempana olisi hyväksyttävää.

5. Liikuntarajoitteisuus

Suureen joukkoon ihmisiä mahtuu myös liikuntarajoitteisia. Positiivista muutosta on jo tapahtunut, esimerkiksi ASkin luona ulko-ovi on muutettu ja ulos lisätty ramppi.

Tärkeintä liikuntarajoitteisuuden huomioimisessa on tiedottaa etukäteen tilanteista tai tapahtumista, joissa liikuntarajoitteisuus voi muodostua ongelmaksi tai mahdollisuutta liikkumiseen esimerkiksi pyörätuolin kanssa ei välttämättä ole. On kurjempaa huomata vasta paikan päällä, että liikkuminen voi olla hankalaa, kuin tiedostaa se etukäteen jolloin voi itse harkita osallistumistaan. Liikuntarajoitteisuus on mahdollisuuksien mukaan hyvä ottaa huomioon muun muassa rastikiertelyissä. Niissä voi olla mahdollista tarjota vaihtoehtoinen tapa osallistua tai kertoa etukäteen, millä tavalla liikkuminen saattaa olla vaikeaa.

On myös tärkeää, että aihetta ei kierrellä ja voidaan rehellisesti tuoda esille ja myöntää se, että emme aina pysty tarjoamaan samanlaisia mahdollisuuksia liikuntarajoitteiden takia. Toivottavaa tietenkin on, että tällaisia tilanteita ei olisi tai niitä ei olisi paljon, mutta aina vapaaehtoisilla ei ole tarvittavia resursseja asian suhteen.

6. Sosioekonominen tausta

Sosioekonomisella taustalla viitataan tässä yhteydessä omaan tai vanhempien varakkuuteen, koulutustaustaan, kotipaikkakuntaan ja niin edelleen. Se vaikuttaa jokaisen elämässä siihen, millaiseen kulttuuriin on kasvanut ja voi erota suuresti ihmisten välillä. Yliopisto on monenlaisia ihmisiä kokoava ympäristö ja vaikka erot ovatkin rikkaus, voi sosioekonominen tausta olla aihe, josta ihmiset eivät halua keskustella siihen liittyvien ennakkoluulojen ja asenteiden vuoksi.

On otettava huomioon, että esimerkiksi koulutus ja varakkuus ovat periytyviä. Teknillisessä korkeakoulussa, josta yleensä valmistutaan korkeapalkkaisiin töihin, tässä voi olla suurikin ero siihen, millaisessa ympäristössä on kasvanut. Oma sosioekonominen tausta näkyy jokaisen elämässä jollakin tavalla, vaikka sen näkyminen muille onkin hyvin henkilökohtaista. Eroavaisuudet esimerkiksi rahan kulutustottumuksissa voivat tulla selkeästi esille varsinkin vapaa-ajalla.

Tämän vuoksi kaikki aiheeseen liittyvät vitsit, kuten “köyhät kyykkyyn” tai “menisit töihin” voivat olla tahdittomia moniin tilanteisiin. Se luo selkeää epätasa-arvoisuutta ihmisten välille ja loukkaa varsinkin niitä, joihin heitot kohdistuvat. Kuten aiemminkin on mainittu, suunnitelma ei kohdistu kaveriporukan välisiin keskusteluihin vaan juuri tilanteisiin, joissa et tunne ihmisiä ja heidän taustojaan. Paras tapa edistää myös sosioekonomista tasa-arvoa on olla olettamatta ihmisistä liikaa. Kilta voi esimerkiksi pyrkiä huolehtimaan siitä, että järjestetään maksullisten sitsien lisäksi myös tapahtumia, joihin on mahdollista osallistua ilmaiseksi. Näin killassa tällä hetkellä tapahtuukin ja tärkeintä onkin siis muistaa pitää asia niin.

7. Alkoholinkulutus

Vaikka alkoholin käyttö on osa monen opiskelijan elämää, on osattava puhua myös sen huonoista puolista eikä romantisoida “rappiokulttuuria” killan nimissä. Alkoholin kulutuksella on oikeita terveyshaittoja ja se voi vaikuttaa negatiivisesti myös esimerkiksi sosiaaliseen elämään ja opintoihin. Toivottavaa olisi, että jokainen osaisi itse valvoa omaa alkoholinkulutustaan, mutta näin ei aina ole. Moni on voinut ollut tilanteessa, jossa on esimerkiksi jouduttu juomisen takia soittamaan ambulanssi paikalle.

Alkoholin käytön ei tulisi määritellä henkilöä, eikä sillä tulisi olla minkäänlaista merkitystä käyttääkö henkilö alkoholia vai ei. Alkoholin käyttämättömyyden tulisi olla jokaisen oma asia eikä sitä tulisi tiedustella tai kyseenalaistaa.

Myös alkoholismi on oikea ongelma, johon tarvitaan apua ja jonka taustalla on usein myös jokin suurempi ongelma. Jos pystymme luomaan avoimempaa keskustelukulttuuria alkoholin ympärille, myös kulutuksesta saadaan ei ehkä suoranaisesti terveellisempää, mutta vastuullisempaa.

Tätä voisi kehittää muun muassa puhumalla fukseille orientaatioviikolla siitä, että vaikka Otaniemessä vallitsee alkoholin kulutusta korostava kulttuuri, niin toisen juomattomuus tai kohtuullinen juominen ei ole itseltä pois. Tapahtumissa ei pitäisi olettaa, että jokainen juo alkoholia ja mukana pitäisi aina olla alkoholiton vaihtoehto. Lisäksi killassa tulisi pyrkiä järjestämään myös täysin alkoholittomia tapahtumia. Voisi olla hyödyllistä myös keskustella siitä, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan, muun muassa missä vaiheessa soitat ambulanssin, miten käännät kaverin kylkiasentoon tai mitä voit tehdä, jos olet aidosti huolissasi jonkun muun tai omasta alkoholinkäytöstä.

8. Häirintään puuttuminen

Häirintää kohdatessasi kannattaa ensimmäiseksi kertoa tapahtuneesta esimerkiksi tapahtuman järjestäjälle, häirintäyhdyshenkilölle, hallituksen jäsenelle tai vaikka omalle ISOlle. Heillä on usein paremmat mahdollisuudet vaikkapa poistaa muita häiritsevä ihminen tapahtumasta ja auttaa asian eteenpäin viemisessä. Killan Code of Conductissa määritellään tarkemmin seuraukset killan yhteisten pelisääntöjen rikkomisesta. Se määrittelee virallisen protokollan häirintätilanteisiin puuttumiseen. Killan yhdenvertaisuuden kehitystä ja virallisten toimenpiteiden tehokkuutta voisi seurata esimerkiksi toteuttamalla yhdenvertaisuuskysely säännöllisin väliajoin.

AYY:llä on opiskelijoita varten häirintäyhdyshenkilö, johon voi ottaa yhteyttä jos kokee tarvitsevansa apua, neuvoa tai tukea häirintää kohdatessaan tai haluaa vain keskustella tapahtuneesta. Häirintää on kaikki, minkä itse sellaiseksi määrittelee. Yhteydenotto häirintäyhdyshenkilöön on aina luottamuksellista. Lisää tietoa ja häirintäyhdyshenkilön yhteystiedot löytyvät AYY:n sivuilta.